MC Varatuluppa ry:n juhlavuosi

Mopediclubi MC Varatuluppa ry täytti vappuaattona 2026 täydet 20 vuotta. Yhdistyksen merkkipäivää juhlistettiin juhlakokouksella ja pesäpallo-ottelun JoMa - Manse PP seuraamisella Ilosaarirockstadionilla Joensuussa pe 22.5.2026. Tilinpäätöskokous, jota kutsuttiin myös juhlakokoukseksi, kesti vaivaiset 11 minuuttia. Kokouksen jälkeen päästiin juhlistamaan merkkivuotta pesäpallostadionin Aitiotiloissa. 

Aluksi julkaistiin puheenjohtaja Matti Immosen laatima yhdistyksen historiikki vuosilta 2006-2025. Historiikki perustui toimintakertomuksiin vuosien varrelta käyttäen apuna tekoälyä. Tuo historiikki on tämän postauksen lopussa.

Historiikin jälkeen muistettiin neljää yhdistyksen jäsentä erityisesti ahkerasta talkootyöstä. Huomionosoituksen saivat Matti Kanninen, Mikko Pihlman, Hannu Sivonen ja Henry Tahvanainen. 

Muistamisten jälkeen julkistettiin viirikilpailun voittaja. Talvella jäsenistölle annettiin tehtäväksi suunnitella yhdistyksen viiri. Ehdotuksia tuli kaikkiaan kymmenkunta, joista hallitus valitsi jatkotyöstettäväksi yhden ehdotuksen. Aluksi viiriä kaavailtiin kankaisena, mutta kuinka ollakaan, Pertti Haukka kehitteli vanerisen version, johon liimattiin sitten viiritarrat. Viirit ovat ensikertaa juhannusaatonajossa. Viirikilpailun voittaja Seppo Koukku palkittiin asianmukaisesti.

Edellä kuvattujen juhlallisuuksien jälkeen syötiin päivällinen, minä aikana tunnelmaa loi myös Tuomas Kinnunen hanurisoitannallaan. Päivällisen jälkeen aloimme seuraamaan pesäpallo-ottelua.

Pesäpallo-ottelun tauolla juotiin vielä täytekakkukahvit.

Ottelun päätyttyä juhlallisuuksiin osallistuneet saivat mukaansa mopoviirin.

MC Varatuluppa ry 2006–2025

“Kukapa jatkuvaa kipinää kestäisikään!”

 Alku – Kun kipinä iski

Kaikki alkoi keväällä 2006, kun joukko mopomiehiä kokoontui Iiksenniityn entiselle koululle. Koollekutsujana toimi Jukka Mujunen, ja paikalle kaartoi koko kylän klassikkokalusto: Soliferit, Tunturit, Helkamat ja muut aikansa ihmeet – ja miehet, jotka tiesivät, että jos joku homma kannattaa tehdä, se kannattaa tehdä mopolla.

Kokouksen pöytäkirjaan kirjattiin yksimielinen päätös:

“Yhdistys olisi suunnattu kaikille mopoilusta kiinnostuneille ja sen tarkoitus olisi edistää jäsentensä kaikinpuolista hyvinvointia.

”Niin syntyi MC Varatuluppa ry, jonka kotipaikaksi vahvistettiin Kontiolahti. Nimen taustalla oli oivallus – varatulppa on se osa, jota ilman ei lähdetä matkaan, mutta jota tarvitaan vasta, kun tulee tosi paikka. Ja niitähän tulisi.

Puheenjohtajaksi valittiin Jukka Mujunen, varapuheenjohtajaksi Olli-Pekka Leppänen, sihteeriksi Matti Mujunen ja rahastonhoitajaksi Matti Immonen. Kokouksen päätteeksi otettiin yhteispotretti “miehet ja mopot” – ja maailma ei ollut entisensä.

Ensimmäinen vuosikymmen (2006–2015)

“Välillä näkyi kipinä ja välillä taas ei.”

Vuosi 2007 merkitsi toiminnan varsinaista käynnistymistä. Ensimmäinen juhannusajo suuntautui Joensuun torille, Martta-kahvion piirakoille ja kahveille, letka täynnä hyväntuulisia mopoilijoita. “Koneiden ja miesten lämmetessä nähtiin jopa pärinäpoikameininkiä paluumatkalla”, kuten toimintakertomukseen kirjattiin.

Kalliojärven laavulle tehtiin kalareissuja, joissa kalaa ei tullut, mutta letut maistuivat.

Saman vuoden syksyllä yhdistys sai kunnian käyttää virallista ry-päätettä – ja sen myötä tuntui, että homma oli nyt “ihan oikeaa”.

Kaukalon jäädytystyöt Kulhossa muodostuivat pian talvitoiminnan kulmakiveksi. Kolmivuotinen sopimus kunnan kanssa takasi varman tulonlähteen, mutta ennen kaikkea sen, että kerholaiset saivat “kaivattua kylmähoitoa ja vertaistukea pakkasen keskellä”.

Vuosien 2008–2010 kultakausi

Näinä vuosina MC Varatuluppa oli kylän näkyvä ja kuuluva osa. Hopealahden pilkkireissu, Juhannusaaton letka-ajot ja Aittolammen ympäriajot muodostuivat perinteiksi, jotka jatkuvat vielä tänäänkin.

Vuoden 2009 toimintakertomuksessa todettiin:

“Koko kylän imago on kohentunut ainakin kerholaisten silmissä toimintamme myötä.”

Kaukalon jäädyttäjät kilpailivat keskenään, kumpi ryhmä teki parempaa jäätä. Kuten todettiin: “Asiaankuuluvaa vertailua jäädytysosaamisesta – mikä näkyi toisen ryhmän lähes käsittämättömällä kehumisella.”

Vuonna 2010 syntyivät myös yhdistyksen ikiomat palkintoperinteet: Keilakunkku, Paras Pertti ja Tuurin Torni – arvonimet, joita on sittemmin tavoiteltu enemmän kuin Nobeleita.

Kasvun vuodet 2011–2015

Uusi vuosikymmen toi tullessaan uusia kasvoja ja uusia temppuja. Kevätpilkkien tuloslistoissa kilpailtiin senttien tarkkuudella – “kalat laitettiin peräjälkeen laiturille ja mitattiin millimetrin tarkkuudella”.

Kesäkalastuksissa Pertin paistamat letut nousivat jo kulttimaineeseen: “Hienolla sokerilla ja mansikkahillolla – eikä kenenkään jäänyt suu kiinni.”

Juhannusajoista tuli paikallinen legenda. Joensuun torilla varatuluppalaiset pysäyttivät liikenteen – kirjaimellisesti. “Kahvit ja piirakat Martta-kahviossa, sitten torin ympäriajo ja kohti Kulhoa. Kesä alkaa tästä!”

Vuonna 2013 kerho sai maakunnallista kuuluvuutta, kun puheenjohtaja Matti Immonen haastateltiin Yle Pohjois-Karjalan radioon.

Samoihin aikoihin jäsenistö teki retken Petroskoihin – raporttien mukaan “ruokaa ja juomaa oli riittävästi, ja houkutuksiakin oli tarjolla, mutta porukkahenki piti kaikki kasassa”.

Vuosi 2015 merkitsi valmistautumista juhlavuoteen.

Kuten toimintakertomuksessa todettiin: “Kaikki mikä on tullut, on myös mennyt – mutta ei se mitään, hyvään tarkoitukseen sekin on käytetty.” Jäsenistö oli edelleen aktiivinen ja mopoilijoiden joukkoon liittyi uusia nimiä.

Juhlavuoteen päätettiin hankkia Softshell-takit yhdistyksen logolla – näkyvyyttä ja lämpöä, kumpaakin sopivasti.

Toinen vuosikymmen (2016–2025)

“Koneet käyntiin, miehet messiin.”

Juhlavuosi 2016 toi MC Varatulupan virallisesti historian kirjoihin. Kymmenen vuotta oli takana, ja juhlakulkue kiersi kesällä perinteisen reitin.

Kaukalon jäädytys jatkui, vaikka lietekärrytekniikka oli jäänyt historiaan “saadun palautteen johdosta”.
Pikkujouluissa palkittiin jälleen keilaajia, joista osa oli edelleen “olevinaan keilaajia”.

Vuodet 2017–2019 olivat aktiivisen mopokulttuurin aikaa. Aittolammen ympäriajot, kevätpilkit ja kalareissut keräsivät porukkaa vuodesta toiseen.

Juhannusajoissa käytiin Joensuun torilla “näyttämässä kaupunkilaisille, miltä aito mopo tuoksuu”.

Letunpaistaja Pertti pysyi ilmiönä – sekä pannun että huumorin herrana.

Pandemiavuodet 2020–2021 toivat hiljaisempaa kautta, mutta varatuluppalainen ei jäänyt parkkiin.

Kuten todettiin toimintakertomuksessa: “Jos ei voi ajaa yhdessä, voi ainakin muistella yhdessä. Ja muistelussa on tehoa, kun se tehdään kahvin ja pullan äärellä.”

Vuodesta 2022 eteenpäin toiminta alkoi taas vilkastua.

Uusia mopomalleja ilmestyi letkaan, ja vanhat konkarit palasivat satulaan.

Kaukalon jäädytyksestä oli tullut jo instituutio – “toimii kuin tulppa, kunhan kipinä säilyy”.

Toiminnan sielu ja henki

MC Varatuluppa ei ole koskaan ollut vain mopoista.

Se on ollut yhteisö, huumori, ystävyys ja talkoohenki, joka on pitänyt kylän liikkeessä ja mielet virkeinä.

Toimintakertomuksissa toistuvat sanat kuten letut, makkarat, pilkit, keilailu, kokoukset ja kahvit – ja juuri niistä syntyy yhdistyksen tarina. Jokaisella jäsenellä on oma roolinsa: Yksi huolehtii kahvista, toinen kalasta, kolmas siitä, että kaikilla on hauskaa. Joku korjaa toisen mopon, toinen korjaa kolmannen letun.

Ja joku kirjoittaa taas uuden toimintakertomuksen – sillä muuten tämä historia unohtuisi.

MC Varatuluppa ry 20 vuotta – kipinä elää

Vuonna 2026 MC Varatuluppa ry täyttää 20 vuotta.

Kahdessa vuosikymmenessä on nähty enemmän kuin monessa sukupolvessa: mopojen käynnistysnarut, öljypilkut, keilapystit, kylmäkallet, pilkkireiät, letunpaistot ja juhannusajot.

Yhdistys on kasvanut, muuttunut, mutta pysynyt uskollisena perusperiaatteelleen: kaikki tehdään rennolla otteella, mutta sydän mukana.

Kuten eräässä toimintakertomuksessa todettiin: “Tästä on hyvä jatkaa – ei muuta kuin menoksi!”

Kiitokset ja yhteenveto

MC Varatuluppa ry kiittää kaikkia jäseniään, tukijoitaan, kyläläisiä ja ystäviä, jotka ovat olleet mukana näissä tarinoissa. Ilman teitä ei olisi kipinää, eikä ilman kipinää olisi Varatuluppaa.

Kaksikymmentä vuotta on nyt takana – letkat ajettu, pilkit pilkitty ja kahvit keitetty. Mutta tämä ei ole loppu, vaan välitankkaus.

Niin kauan kuin löytyy miehiä ja naisia, jotka käynnistävät moponsa ja sanovat “ajetaanko Kakkulaiturille kahville?”, niin kauan MC Varatuluppa ry elää, pärisee ja porukka nauraa.

Kipinä säilyy – ja varatulppa on meissä aina mukana.

“MC Varatuluppa ry – jo vuodesta 2006 lähtien.”

Matti Immonen 

Historiikki perustuu kahden vuosikymmenen toimintakertomuksiin ja se on laadittu tekoälyä hyväksi käyttäen.